Rahanpesu
Esityksen 1. ja 2. lakiehdotukseen on tehty direktiivin perusteella eräitä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan liittyviä henkilötietojen käsittelytilanteita koskevien pykälien täsmennyksiä. Näissä täsmennyksissä on myös pyritty huomioimaan 27.4.2016 annetun EU:n uuden tietosuojalainsäädännön tärkeimmät vaatimukset. Näitä ovat erityisesti henkilötietojen käsittelyn tarkoitussidonnaisuus ja välttämättömyyskriteerin tarkentaminen sekä mahdollisiin rikosepäilyihin liittyvien henkilötietojen säilyttämistä koskevat vaatimukset. Kokonaisuutena ehdotetut uudet lakiehdotusten säännökset eivät kuitenkaan toisi merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen henkilötietojen suojan osalta. Neljännen rahanpesudirektiivin linjausten mukaisesti 1. lakiehdotus sisältäisi henkilötietojen käsittelyä koskevat erityissäännökset ja muodostaisi henkilötietodirektiivissä ja henkilötietolaissa tarkoitetun lainsäädännön, jolla voidaan poiketa eräiltä osin yleisesti sovellettavan lain säännöksistä. Siltä osin kuin asiasta ei säädetä rahanpesulaissa, henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin pääsääntöisesti henkilötietolakia, jolla henkilötietodirektiivi on pantu Suomessa täytäntöön. Henkilötietolain säännöksiä sovellettaisiin erityisesti henkilötietojen käsittelyä koskeviin yleisiin vaatimuksiin, rekisterinpitäjää koskeviin velvollisuuksiin ja rekisteröidyn oikeuksiin siltä osin kuin rahan-pesulaki ei rajoita rekisteröidyn tarkastusoikeutta. Poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin suorittamaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä sovellettaisiin henkilötietolain ohella edelleen näihin viranomaisiin, ottaen huomioon tietosuojapuitepäätöksen kansallisen täytäntöönpanon. Rahanpesun selvittelykeskus on Suomessa keskusrikospoliisiin sijoitettu yksikkö, joka kuuluu uudessa tietosuojadirektiivissä tarkoitettuihin toimivaltaisiin viranomaisiin. Tästä syystä sen suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin voimassa olevan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain ja henkilötietolain säännöksiä ja myöhemmin tietosuojadirektiivin täytäntöönpanon myötä uutta poliisin henkilötietojen käsittelyä koskevaa erityislainsäädäntöä siltä osin kuin 2. lakiehdotus ei sisällä asiaa koskevia säännöksiä. Lakiehdotuksen viittaussäännöksiä henkilötietolakiin ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin muutettaisiin edellä mainitun EU:n tietosuojalainsäädännön voimaantulon myötä.
Jos 3 kohdassa mainittu peruste liittyy tilintarkastajan toimintaan KHT- tai JHT-tilintarkastajaa edellyttävässä tehtävässä ja luonnollisella henkilöllä on edelleen edellytykset toimia tilintarkastajana, tilintarkastusvalvonnan tulee peruuttaa ainoastaan kyseisen erikoispätevyyden hyväksyminen.
Tämän lisäksi yrityksen ja yhteisön olisi käytettävissään olevien tietojen perusteella tunnettava myös muu tosiasiallinen edunsaaja. Yrityksen olisi edunsaajan määrittelyssä ja rekisteröinnissä nojauduttava kaikkiin sen käytettävissä oleviin tietoihin, esimerkiksi jos yhtiö tietää osakassopimuksesta, jossa on sovittu päätösvallan käytöstä nimellisistä äänimääristä poikkeavalla tavalla. Aina yrityksillä ei kuitenkaan ole tietoa osakassopimuksista tai muista tosiasiallisen määräysvallan perustavista sopimussuhteista tai -järjestelyistä. Laissa ei siis edellytettäisi, että yrityksen aktiivinen selonottovelvollisuus sen omistajayhtiöstä ulottuisi yllä kuvattua pienempiin omistusosuuksiin tai pidempiin omistusketjuihin, koska siitä aiheutuva hallinnollinen taakka olisi kohtuuttoman suuri ottaen huomioon säännöksen tavoitteen. Tämä koskee kuitenkin vain aktiivista selonottovelvoitetta. Yrityksen on sen käytettävissään olevien tietojen perusteella aina määritettävä, onko yhteisössä muita tosiasiallisesti määräysvaltaa käyttäviä luonnollisia henkilöitä.
Edunsaajatietojen julkisuus määräytyisi kantarekistereitä koskevan sääntelyn mukaan, kun tiedot toimitettaisiin osana perusilmoituksessa annettavia tietoja. Omistajia ja edunsaajia koskevat julkiset henkilötiedot eivät ole arkaluonteisia tai sisällä liike- tai ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Eri rekisterit, joiden osaksi omistajia ja edunsaajia koskevat tiedot merkitään, sisältävät enemmän muita tietoja kuin henkilötietoja. Kaupparekisterilain mukaiseen perusilmoitukseen liittyvien henkilötietojen julkisuutta on kuitenkin rajoitettu lainmuutoksella (962/2013) erityisesti väärinkäytösten kuten identiteettivarkauksien ja uhkailun ennalta estämiseksi. Kaupparekisterin osalta tiedonsaantia tosiasiallisen edunsaajan henkilötunnuksen tunnusosasta ja kotiosoitteesta rajoitettaisiin siten voimassa olevan lain mukaisesti.
Direktiivin 44 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää kattavia tilastoja, joilla ne pystyvät tarkastelemaan rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen torjuntajärjestelmiensä tehokkuutta.
Tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat tiedot
3) vahvistetaan oikeudelliset puitteet sähköisille allekirjoituksille, sähköisille leimoille, sähköisille aikaleimoille, sähköisille asiakirjoille, sähköisille rekisteröidyille jakelupalveluille ja verkkosivustojen todentamisen varmennepalveluille.